Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010-luvulla

Eräs uskottava analyysi Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla tarkasteli kuntien muuttovetovoimaa 11 eri muuttujan avulla, jotka liittyivät muun muassa kuntaan kohdistuvan muuttoliikkeen määrään, väestökehitykseen ja muuttajien rakenteeseen. Tutkimuksessa on useimmiten ollut mukana kaikki 313 Suomen kuntaa vuoden 2016 alueluokituksen mukaisesti.

Alueiden elinvoimaa voidaan tutkimuksissa arvioida monesta eri näkökulmasta, kuten aluetalouden, työllisyyden, väestökehityksen ja saavutettavuuden perusteella. Muuttovetovoima kuvaa alueen houkuttelevuutta muuttajien, paluumuuttajien, potentiaalisten muuttajien, yritysten ja investointien näkökulmasta.

Muuttovetovoiman analysoinnista

Tulosten perusteella kunnat on usein jaettu tutkimuksissa viiteen viidennekseen muuttujien keskiarvojen perusteella, jolloin kussakin viidenneksessä on 62–63 kuntaa. Lisäksi kunnat asetetaan usein järjestykseen sijoitusten perusteella (1–313) ja analysoidaan, kuinka monessa muuttujassa kukin kunta saa positiivisen arvon (0–11). Esimerkiksi Espoo, Kauniainen ja Seinäjoki saivat tunnetussa tutkimuksessa positiivisen arvon kaikissa 11 muuttujassa, mikä osoittaa näiden kuntien erityisen vahvaa vetovoimaa.

Analyysi osoitti, että muuttovetovoimatekijät kasautuvat tiettyihin kuntiin. Noin 57 kuntaa sai tutkimuksessa positiivisen arvon 9–11 muuttujassa, mikä viittaa korkeaan vetovoimaan. Toisaalta 181 kuntaa sai positiivisen arvon vain 1–5 muuttujassa, mikä osoittaa heikompaa vetovoimaa.

On jokseenkin huomionarvoista, että vaikka Helsinki oli aiemmin selvästi Suomen muuttovetovoimaisin kunta, se ei enää 2020-luvun alussa yltänyt 20 vetovoimaisimman kunnan joukkoon. Sen sijaan esimerkiksi Vantaa ja Sipoo ovat säilyttäneet asemansa vetovoimaisina kuntina.

Suomalaiset keskittyvät yhä tiiviimmin Helsingin, Tampereen, Turun ja Lahden seutujen muodostamalle Etelä- ja Lounais-Suomen vaikutusalueelle. Kaupungeista Helsinki on suurin muuttomagneetti: se on saanut muuttovoittoa esimerkiksi vuosien 2009–2013 aikana 11 681 asukasta.

Valtaosa Suomesta muuttotappiollista

Kunnat jakautuvat muuttoliikkeessä jyrkästi voittajiin ja häviäjiin. Vuosina 2009–2013 Suomen 320 kunnasta 104 sai muuttovoittoa ja 216 muuttotappiota. Seutukuntien tarkastelussa jakautuneisuus näkyy vielä selvemmin: vain 17 seutua 70:stä sai muuttovoittoa. Etelä- ja Lounais-Suomen lisäksi kasvualueita ovat Oulun, Jyväskylän, Kuopion sekä Seinäjoen ja Vaasan seutu.

Nuoret ovat kaupungistumisen edelläkävijöitä

Nuorisossa trendi kaupungistumisesta näkyy korostuneesti: muuttovoittajia 15–19-vuotiassa vuosina 2009-2013 oli vain 31 kuntaa ja 20–24-vuotiassa vielä harvempi, 24 kuntaa. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat ahkerimpia muuttajia, sillä neljä viidesosaa muuttajista on alle 35-vuotiaita.

Yhteenvetona voidaan todeta, että muuttovetovoima keskittyy Suomessa tiettyihin kuntiin, jotka houkuttelevat muuttajia muun muassa työmahdollisuuksien, palveluiden ja asumisviihtyvyyden ansiosta.

Tällä hetkellä Espanjassa etenkin Costa del Sol ja sen kaupungit, kuten Málaga, Marbella, Benalmádena ja Fuengirola ovat muuttovetovoimaltaan valovuoden edellä Suomen suosituimpia kaupunkeja ja Espanjassa myytävien asuntojen hinnat ovatkin olleet reilussa nousussa viime vuosina. Suomen etuna ei ole ainakaan miellyttävä ympärivuotinen ilmasto, joten tulisiko kehittää muita vetovoimatekijöitä, jotta kaupunkien lisäksi myös maan vetovoima säilyisi vahvana?